Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Formula 1 VPN-Suomi

6kk -> Jatkuuko tämä unikoulu ikuisesti?

Pikku Einomme on nyt 6kk ja 1 päivä! Elämässä alkaa olemaan jo rytmi. Tai ainakin välillä. Olen aina ymmärtänyt että lapset tarvitsevat rutiinin ja se luo heille turvaa. Mutta olen alkanut pikkuhiljaa ymmärtämään, kuinka tarkka tämän rytmin tulee olla! Luin jostain, että 5-6kk ikäinen vauva nukkuu 11-12h yöllä ja 3-3,5h päivällä. Tätä yritin noudattaa. Jo alusta hankalaa ovat olleet hyvin aikaiset aamut. Eino heräsi ensimmäiset 4-5kk melkein aina klo 05. ”No laittakaa hänet aikaisemmin nukkumaan. Ei mikään ihme että herää aikaisin kun menee niin aikaisin nukkumaan”, olen kuullut monta kertaa kun kerron että nukkumaan mennään klo 19. Mutta toki olemme yrittäneet myöhäisempää ajankohtaa ja se ei ole auttanut.

Olemme hyvin pikkuhiljaa tehneet muutoksia kohti itsenäistä nukahtamista.

  1. Heinäkuussa siirsimme Einon nukkumaan omaan pinnasänkyymme. Toki pinnasänky on meidän vieressä, mutta se on jo iso muutos. Juho pääsee takaisin omaan sänkyynsä! 😀 Päätimme tehdä tämän kesälomien aikana että voimme molemmat osallistua eikä Juhon tarvitse lähteä aamulla töihin väsyneenä, jos kokeilu vaatisi pitkän totuttelun.
  2. Elokuussa aloimme muuttamaan iltarutiinia niin, että Eino ei (aina) nukahda imetykseen vaan imetyksen jälkeen on vielä iltapesu, rasvaus ja unilaulu. Alkuun olin makuuhuoneessa ja leikin nukkuvaa, kunnes Eino nukahti.
  3. Syyskuussa aloin tutkimaan eri unikouluja ja päätin aloittaa kokeilut että sanoisin hyvät yöt ja lähtisin huoneesta. Tämä lähti yllättävän hyvin käyntiin. Ystävä vinkkasi minulle Unelmoija-unikonsultista, jonka instragram sivut ovat kattavat. Lukemalla Unelmoijan instragram-päivityksiä opin, että päiväunet pitäisi aina olla tiettyyn aikaan ja se aika on hyvin fiksattu. Eino oli tällöin 5kk ja 5kk-ikäisen päiväuniajat ovat: 9.15-10, 12.15-14.15 ja 16.30-17. Ongelmana meille oli myös tutin käyttö, sillä vaikka tässä vaiheessa yösyöttöjä oli vain 2 pääsääntöisesti ”laita tutti mun suuhun”-herätyksiä oli yössä useita. Niinpä suuruudenhulluna päätin että samalla ryjäyksellä teemme 1) unikoulun (tassu-unikoulu) 2) muutamme päiväunisyklit ja 3) vieroitamme tutista. (ISO VIRHE).  Päiväunet alkoivat pääsääntöisesti klo 7-8 välissä ja kestivät puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Keskipäiväunet olivat pääsääntöisesti 30 min, niinkuin myös iltapäiväunet.
  4. Syyskuun lopussa / lokakuun alussa aloitimme. Ensimmäinen yö oli kamala! Eino heräsi vähintään 1,5h välein itkemään. Itse en saanut todellakaan välissä unta joten valvoin melkein koko yön. Alla muutamia ongelmakohtia:
    1. Aamupäivän päiväunet. Koska Eino on tottunut heräämään aikaisin, on melkein mahdotonta valvoa klo 9.15 saakka. Uneksija-blogin mukaan jo herää ennen klo 6.30, voi ottaa tehotirsat klo 7.30. Mitä jos silmien hierominen alkaa jo ennen klo 07? Ja kun yrittää laittaa Einon klo 7.30 pinnasänkyyn, ei uni ota mitenkään tullakseen.
    2. Keskipäiväunet toimivat alkuun hyvin, varsinkin vaunuissa. Pinnasängyssä Eino nukkui max 1h 40 min, mutta vaunuissa pääsääntöisesti 2h.
    3. Iltapäiväunet toimivat ainoastaan vaunuissa. Ennen niitäkin Eino haukoitteli paljon, mutta yleensä jaksoi siihen saakka. Onko 2h 15min  liian pitkä aika olla hereillä? Tarvitseeko Eino neljännet päiväunet, vaikka tässä vaiheessa osa lapsista siirtyy jo kaksiin?
    4. Tutin vieroittaminen oli liikaa. Kun on tottunut AINA nukahtamaan tutti suussa, tulee siitä mahdoton urakka unikoulun lisäksi.
    5. Unikoulusta en selkeästi lukenut tarpeeksi ennen aloittamista. Ensimmäisen yön jälkeen opin, että olin tehnyt sen hieman väärin. En laittanut Einoa kylkiasentoon kun tassutin uneen. Mietinkin että miten ihmeessä hieron hänen selkäänsä lujin ottein kun on selällään. 😀 Emme päättäneet kauanko odotamme itkua ennenkuin menemme huoneeseen emmekä sopineet selkeitä rooleja Juhon kanssa. Ehdottomasti suurin moka kuitenkin oli se, ettemme miettineet, mitä haluamme unikoululta (paitsi tietysti, KAIKEN, täydelliset unet).

Hankalan ensimmäisen yön jälkeen seuraava oli parempi, lukuunottamatta 1,5h herätystä keskellä yötä. Sen jälkeen oli pakko imettää että sain Einon uneen.

Seuraavien päivien aikana päivärytmi parantui, herääminen myöhäistyi klo 06 (ilman yöheräämistä) -07 (yöheräämisen kanssa). Imetyksiä alkoi olla 1, noin klo 04-05. Ensimmäinen herätys oli yleensä aina puolenyön jälkeen. Olo oli toiveikas.

Kunnes jotain tapahtui viime viikon lauantaina. Keskipäivänunilta herättiin puolen tunnin jälkeen. Sunnuntaina taas kävimme ulkona lounaalla ja Eino nukahti autoon klo 11.50. Kun herätimme hänet että saimme siirrettyä hänet sänkyyn ja imetimme avustukseksi (VIRHE) ei Eino suostunut nukahtamaan ennenkuin 14.15, eli uni-ikkunan jälkeen. Seuraavana yönä heräilyjä olikin sitten tunnin välein. Minä sain pienen hermoromahduksen ja itkin hysteerisesti. Pettymystä etupäässä. Miten tähän tilanteeseen päädyttiin kun kaikki meni niin hyvin?! Tästä unikoulusta on tullut minulle pakkomielle ja huomaan menettäväni malttini miehelleni jatkuvasti. Joten tiedän, että nyt on aika siirtää rauhallisemmalle vaihteelle. Einolla on myös meneillään ”hullu kääntymis vaihe”. En kerkeä vaippaa vaihtamaan ennenkuin hän on vatsallaan. Tänään hän on myös innokkaasti kääntynyt selältä vatsalle ja takas selälle josta taas vatsalle. Vierähti siinä samalla myös puulattialla ja kolautti päänsä. Onneksi syli auttoi eikä nähtävästi hirveästi sattunut. Tämä kääntymisvaihe aiheuttaa aika monta herätystä, missä meidän tulee kääntää Eino takaisin selälleen. Eli selkeästi hän harjoittelee taitojaan myös yöllä.

Yritän siltikin vielä pitää päiväunirytmit säännöllisinä, mutta anna Einon mennä nukkumaan aikaisemmin, jos nukuttaa.

Eilenillalla Eino huusi (nälkää?) klo 22.30 joten mietin, kannattaisiko ottaa yösyöttö käyttöön, eli imettää Eino klo 22.30 vaikka olisi unessa. Ehkä hän jaksaisi sitten loppuyön syömättä. Tämä yösyöttö tosin pitäisi lopettaa 6kk iässä ja minä olisin vasta aloittamassa. En tiedä onko tässä järkeä.

Tärkein asia kuitenkin olisi lopettaa stressailu. Juho sanoi minulle eilen että valmistaudu siihen, että näitä huonoja unia jatkuu vielä monta yötä. Turha niitä on itkeä. Teen parhaani, mutta tärkeintä tässä on seurata Einoa ja Einon tarpeita. Jos häntä nukuttaa enemmän päivällä kuin päiväuni-ikkunan suositeltava kesto, annan nukkua. Jos Einolla on yöllä nälkä, imetän hänet. Nyt loppuu tämä unikoulu-suorittaminen ja pakkomielteinen käyttäytyminen. Ainakin toivon näin. 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *